Kognitiivinen kehitys

Paluu Lapsuus-sivulle

Jean Piaget
Havainnoimalla omien lastensa kehitystä hahmotteli kognitiivisen kehityksen vaiheteoriansa.
Osoitti, miten säännönmukaista lapsen älyllinen kehitys on. Lapsen oma toiminta on merkityksellistä.
Kehityksen perustana ovat sisäiset mallit (skeemat). Uusissa tilanteissa lapsi hyödyntää aiempia tietojaan: assimilaatio eli uuden tietoaineksen sulauttaminen vanhaan ja akkomodaatio (mukauttaminen) eli tapahtuma, jossa koko tietorakenne muuttuu uuden tiedon nivoutuessa vanhaan.
Piaget: Ajattelun kehitysvaiheet
  • sensomotorinen vaihe 0-2 v: lapsi oppii yhdistämään havainnot ja liiketoiminnat.
  • esioperationaalinen vaihe 2-7 v:
    • esikäsitteellinen vaihe 2-4 v: Päättely omien toiveiden värittämää ja analogioihin perustuvaa (saman kaltaiset asiat oletetaan samanlaisiksi). Kuvitteluleikit alkavat.
    • intuitiivinen vaihe 4-7 v: Välitön havainto ohjaa ajattelua. Ajattelu egosentristä (omasta näkökulmasta lähtevää).
  • konkreettisten operaatioiden vaihe 7-11 v: Lapsi osaa nähdä asian useasta, myös muiden ihmisten, näkökulmasta. Loogisuus lisääntyy. Ajattelu vielä sidoksissa konkreettiseen todellisuuteen.
  • formaalisten operaatioiden vaihe 11-15 v: Ajattelu vapautuu välittömästä todellisuudesta. Ajattelun abstraktius lisääntyy. Useiden näkökulmien yhtäaikainen huomioiminen. Mielikuvat ja muisti laajentavat ajattelua. Eettinen ja moraalinen arviointi onnistuu.
Paluu Lapsuus-sivulle