Moraalinen kehitys

Paluu Lapsuus-sivulle

Moraalinen ajattelu
Piaget: lapsen moraalisen ajattelun kehityksessä
  • 5-vuotiailla yhteisiä sääntöjä (auktoriteetin asettamat); teon tulokset ratkaisevat
  • 7-12-vuotiailla lapset alkavat ymmärtää normien sopimusluonteen, leikin sääntöjä voidaan muuttaa yhdessä; lapsi ei osaa yleistää normeja
  • yli 12-vuotias pohtii filosofisia ja uskonnollisia kysymyksiä; vähitellen kehittyy kyky arvioida vallitsevia normeja ja kyky yleistää

Kohlberg jatkoi Piaget´n teoriaa: moraalisen ajattelun 3 tasoa:
1. Esimoraalinen taso
a) teon tulokset pohjana moraaliarvioille ja b) sosiaalinen vaihto ”olen sulle kiltti, olet mulle”
2. Sovinnaisen moraalin taso
a) tarve olla hyvä ihminen ja b) velvollisuudet
3. Periaatteellisen moraalin taso
a) lait ja b) sisäistetyt moraaliset periaatteet

Moraalikäsitykset muuttuvat iän mukana. Haastattelututkimuksen perusteella Kohlberg erotteli kolme moraalikehityksen tasoa:
  • Esisovinnaisen moraalin taso: Teon arviointi seurausten perusteella. Rangaistuksen pelko tai saatava hyöty ohjaavat toimintaa.
  • Sovinnaisen moraalin taso: Yhteisön säännöt ohjaavat toimintaa.
  • Periaatteellisen moraalin taso: Otetaan huomioon moraalisääntöjen suhteellisuus ja tilannesidonnaisuus.



LAPSI
TIETO
TAITO
MORAALI
TUNNE
VAHVUU- DET
Teksti
Teksti
Teksti
Teksti
HEIKKOU- DET
Teksti
Teksti
Teksti
Teksti

29.11.06 pohdimme tätä: Missä vaiheessa voidaan ajatella, että lapsi on moraalinen toimija ja vastuussa? Alaikäisellä huoltaja ja huoltaja kantaa vastuuta esim. oikeudellisissa tapauksissa. Psykologinen valmius moraalisiin valintoihin on kuitenkin eri asia kuin rikosoikeudellinen vastuu.
LAPSI
TIETO
TAITO
MORAALI
TUNNE
VAHVUU- DET
Oppiminen, vastaanottokyky/halu, uteliaisuus. "Lasten suusta kuulee totuuden." Motivaatio tiedonhankintaan on suuri: kyselyvaiheet, sanavaraston jatkuva kartuttaminen.
Mallista oppiminen. Luovuutta ja estottomuutta toteuttamisessa. Pelottomuus ja luottamus omiin selviytymiskykyihin. Kehon hallinta hyvää.
Muuttumiskykyinen, avoin ja vastaanottavainen. Herkkä. Ei kyynistynyt vaan yleensä optimistinen > ei oleta automaattisesti pahaa ja suhtautuu vilpittömästi. Ei esitä roolia, on suora ja avoin.
Nauru ja ilo herkässä. Herkkyys reagoida. Aitoja tunteita. Intuitio, välitön oivaltaminen.
HEIKKOU- DET
Puutteelliset tiedot. Sanavaraston suppeus, käsitteellisen ajattelun (arbstraktioiden) kehittymättömyys, hatarat skeemat (sisäiset mallit), tiedon sirpaleisuus ja jäsentymättömyys.
Ongelmien ratkaiseminen omin keinoin ei onnistu. Tarkkaavaisuus ja huomiokyky ei riitä pitkäjänteiseen työskentelyyn. Ottaa turhia riskejä. Ei osaa varoa.
Julmuus. Joko/tai-ajattelu. Lapsi näkee asiat mustavalkoisina. Oikeudentaju ei ole kehittynyt. Empatian kyky ei ole kehittynyt. Ymmärrys tekojen vaikutuksista vajaa. Ajattelu hyvin konkreettista.
Ei osaa kovin hyvin hallita tunteita, elää tässä ja nyt. Manipuloi toisia tunneilmaisuilla (esim. itku muitten hallinnan keinona) > sosiaaliset taidot heikosti kehittyneet, defenssimekanismit voimakkaita (tiedostamattomat psyyken puolustuskeinot). Haavoittuvuus.

Paluu Lapsuus-sivulle